maanantai 19. lokakuuta 2015

Peltojälkipäivä 17.10.

Niin vaan sekin oli ja meni! Ja kivaakin oli!

Lähdettiin Lunan kans klo 8 hujakoilla aamulla kruisaamaan kohti Lapuan peltoja ja sielä menikin koko päivä! Kotiin lähdettiin siinä klo 16 hujakoilla. Kylymäki oli. Jos nyt lähtisin, niin ajattelisin, että tuuleekohan täälä aakeella laakeella kuinka kylmästi näin lokakuun puolivälissä. :D Mutta hengissä selvittiin!

Koirakoita oli yhteensä 6 muistaakseni, koiria monta enemmän. :D Nuorin osallistuja oli 10vk ihana pieni pentu ja vanhin oli IPOssakin jäljestänyt veteraani. Aikamoinen haitari siis! :) Pennuista Luna oli eniten jäljestänyt.

Minähän tässä taannoin tuumin, että mahtaakohan tuo Lulu keskittyä jäljellä kunnolla, kun meinaa viipottaa niin tuhatta ja sataa. Onhan sillä nenä maassa ja NÄYTTÄÄ tekevän työnsä. Noh. Antakaas kun kerron.

EI KESKITY ! :E Tehtiin Lunalle ihan tarkoituksella ympyräjälki (nimensä mukaisesti jälki, mikä kulkee ympyrän muodossa [halkaisija n. 10m], näin ollen koira ei voi juosta, vaan sen täytyy keskittyä koska on muuten heti ulkona), koska epäilykseni oli suuri. Se oli ihan kataströööööff ja olin valmis lyömään hanskat tiskiin, kaivautumaan maanrakoseen ja pysymään sielä. Ilman koiraa. :D

Toinenkin oli ihan kataströöööfff. Luna meni välillä ihan passiiviseksi ja varsinkin hämilleen, jos ohjaaja oli myöhässä palautteenannossa työskentelystä.

Kolmas oli jo semmonen, että saattoi näkyä valoa tunnelin päässä. Luna osasi jo itse ratkaista ongelman "kun en tästä pääse eteenpäin, niin mihin helvettiin tästä jatkan".

Kuten vanha sananlasku sanookin, neljäs kerta toden sanoo ja lähdettiin hyvillä mielin kotiin! :D :) Eli neljäs ympyräjälki meni jo tosi hyvin, eikä harha-askelia tullut juuri laisinkaan.

Vetäjän kanssa puhuttiin paljonkin siitä, miksi oltiin siinä pisteessä kun oltiin aluksi. Eli Luna oli päässyt liian helpolla. Alkuun jälki oli varmasti ollut tarpeeksi haasteellinen, mutta kun haastetta ei lisätty tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi voimakkaasti, alkoi se olla aivan liian helppoa Lunalle ja se alkoi juostenkusta jäljen läpi. Tiesi siis mitä tehdä, muttei keksittynyt.

Tulevaisuudessa, eli tämä aika ennen kuin lumi on maassa ja jälki jää tauolle, me tehdään ympyräjälkeä. Ja keväällä jatketaan siitä mihin nyt jäädään. Sit kun Luna keskittyy ympyrässä ja tekee työnsä niinkun kuuluu, katotaan kuinka se suora sujuu.

Kaikenkaikkiaan jäi positiivinen fiilis, vaikka ohjaajana kritiikkiä sainkin. Mutta jos ei ikinä saa kritiikkiä, ei voi omaa toimintatapaa muuttaa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti