Sain eilen FB viestin, jossa meitä Lunan kanssa pyydettiin koiratreffeille. Ihan avoimesti suhtauduin asiaan hiukan vastahakoisesti, kerroin, että Lunalla on kamala märkömurkkuteini-kausi ja möykkää kaikelle mikä liikkuu ja karkaa nanosekunnissa jos irti päästää. Meinasin sanoa, että ei me lähdetä, ei tuu kun itkua, kaikilta. Mutta näin sormieni kirjoittavan, että joo, me tullaan, yhden aikaan! :D
Pelon sekaisin tuntein lähdettiin kasperin koirapuistolle, hyvissä ajoin, että ehditään tutustua paikkaan, hajuihin ja juosta päällimmäinen energia pois.
Sitten saapui Sani (3v, vahinko) ja Tiina. Kaaaaamala kun Luna möykkäs karvat pystyssä ja oli silminnähden peloissaan. "Mikä helvetti toi on, viekää se pois, kuka toi on, APUAAAA".Sani jäi nätisti aloilleen istumaan kun Tiina tuli aluksi tervehtimään Lunaa. Luna aivan näykki Tiinaa lapasista, että kuka sä oot ja mitä teet täälä!? Rauhoittui kuitenkin aika äkkiä.
Sitten olikin vuorossa koiran kohtaaminen. Karvat pystyssä, hampaat irveessä. Kovin ei ollut ohjaajalla luottavainen olo. :D Tiinan rohkaisemana päästin Lunan irti, ja siitä alkoikin kunnon hippaleikit! :) :) Voi sitä ilon ja riemun määrää!
Kaikenkaikkiaan n. 1,5h juoksutettiin sessukoita, jossain tuoksinnassa Luna sai haavankin kinttuunsa ja kotiin kun päästiin, käytiinkin suihkussa. Sitä verta kun oli sitten joka puolella. :D Mahtavinta oli nähdä, kun
Ps. Tässä nähtiin juurikin taas se sama vanha. Se, miten ohjaaja jarruttaa koiraa. Ohjaajalla on ahdas mieli. Nyt mun mieli on hiukan avoimempi ja lähden enemmän kuin mieluusti jarkossakin koiratreffeille! :)
