Vihdoin! Tänään laitoin tämän blogihaasteen sohvanpohjan edelle tärkeysjärjestyksessä! :D Hyvä mä!
Homman pointti on siis se, että alle 200 seuraajan bloggaajat (uudet ja vanhat) saisivat näkyvyyttä ja haaste kiertää bloggaajalta toiselle. :)
Meikäläiselle haasteen heitti saman kylän Valkoinen Blogi, jossa seikkailee kaksi valkkaria, Vinski ja Ykä. Kiitos haasteesta Jenni! :)
Haasteella on myös säännöt, ne löytyvät tästä alta!
Säännöt:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja linkitä hänen bloginsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Libster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille.
Ja tästä lähtee vastaukset Jennin kysymyksiin!
1. Varhaisin koiramuistosi?
Hmm.. En oikein tiedä. Hyvin suurella todennäköisyydellä se yksi meidän lapsuudenkodin koiran, papillonin, Sepen pissatusreissuista. Mä oon ollut tuolloin ehkä jotain 10v luokkaa, ala-asteella jokatapauksessa. Lähdin pissattamaan meidän Sepeä, asuttiin silloin rivaripäädyssä mistä pääsi pientä polkua jalkakäytävälle. En päässyt ite edes jalkakäytävälle, kun Sepe oli jo ison rottweilerin hampaissa. Äiti kuuli mun huudon ja ampaisi siihen kadulle, potki ja paasasi sitä rotikkaa, että se päästäis irti otteensa. Aikansa riepoteltuaan, päästikin. Naapuri lupautui viemään meidät kiireenvilkkaa eläinlääkäriin, muistan kun mentiin ensin eläinklinikalle. Sielä ei annettu mitään toivoa, piikille olisi pitänyt Sepe laittaa. Äiti ei suostunut. Mentiin jollekkin yksityiselle klinikalle johonkin jumalan selän taa, ja sielä Sepe sai jatkaa elämää. Ensiavun saatuaan ja jokusen ajan sielä levättyään, Sepe siirrettiin klinikalle "osastohoitoon". Ensimmäisissä kuvissa kävi ilmi, että neljä kylkiluuta oli poikki, ja ne oli korjattu sielä jumalan selän takana. Uusissa kuvissa klinikalla todettiin, että kylkiluita oli kokonaista 8 poikki. Kaikki korjattiin ja pieni koira oli täynnä rautaa. Lisäksi kyljen iho meni kuolioon ja lihakset oli revenneet. Aika järkky muisto. Sepe eli n.7v onnellista koiranelämää tämän jälkeen.
2. Oletko koskaan joutunut oikeasti koiran puremaksi? Missä tilanteessa?
En, ainakaan muistaakseni.
3. Mikä hetki koiraharrastuksissa on ollut sinulle tähän mennessä se ikimuistoisin ja parhaimman onnistumisen fiiliksen tarjonnut hetki? Miksi juuri se?
Lunan kanssa toisen jäljen teko. Se tiesi tasan mitä se teki, vaikka teki sitä toista kertaa elämässään.
4. Loppuvuoden tavoitteesi koiraharrastuksen parissa?
Tokoilun osalta seuraamisen viilaus ja maahanmeno (sekä paikallaan että liikkeessä).
Jäljen osalta kunnon tulos (pitkä jälki, hyvä nenänkäyttö) ennen lumien maahantuloa. :)
5. Jos voisit palata koirasi pentuaikaan tai harrastusuran alkuun, mitä tekisit toisin?
Nooooo, siinä on aikamonta pikkuseikkaa jotka olisin tehnyt toisin, jos vain olisin voinut. Mutta ehdottomasti olisin leikkinyt Lunan kanssa enemmän.
6. Oletko tyytyväinen rotuvalintaasi ja miksi päädyit juuri siihen?
Olen tyytyväinen. Juuri sitä mitä haettiin. Jo vuosia sitten kiinnostuttiin valkkareista ja homma vain syveni vuosi vuodelta, lopulta oli pakko antautua. :D Kaunis, linjakas iso koira jonka kanssa pystyy harrastamaan oikeastaan mitä vain.
7. Kerro joku koiriin liittyvä unelmasi? Haluatko kenties kasvattajaksi, arvokisoihin vai ammatin koirien parista?
Suurin unelma pyörii sielä tokovalio ja käyttövälio systeemeissä, niihin tähdätään. Mihinkään kasvatushommiin ei musta olisi, annan sen homman ilomielin niille, jotka sen osaa. ;)
8. Haaverotusi, jota et kuitenkaan luultavasti koskaan tule hankkimaan? Miksi?
Tanskandoggi. "Liian" iso, liikaa sairauksia, liian lyhyt elämä jne jne kyllä te tiedätte.
9. Montako koiraa talossa on maksimi?
Hmm.. En tiedä? Nyt niitä on kaksi isoa. Jos olisi omakotitalo (ja esim. tarha pihassa, mihin koirat pääsisi vaikkapa kodinhoitohuoneen ovesta omin avuin) niin miksei useampikin. :)
10. Tunnustuksen paikka! Mitä koiriin liittyvää asiaa välillä laiskuuttasi/saamattomuuttasi/muistamattomuuttasi laiminlyöt? Vai lipsutko jostain arkisesta tavasta tai säännöstä ihan huomaamattasi?
Pissalenkit. :D Kun on takapiha, on äärimmäisen suuri vaiva (!!) lähteä pissattamaan koiria kadulle asti. Toki, tähän vaikuttaa sekin, etten voi jättää 4v ja kohta 5kk päinsä, enkä todellakaan ala pukemaan niitä sataa kertaa päivässä ulos. Mutta, en tee mielestäni kovin suurta syntiä, eipä se pissalenkki liikunnallisesti päätä huimaa. ;)
11. Koiriesi nimet ja tarinat nimien takana?
Iina. Iina oli ensin Sirpa. Mutta Sirpa ei oikein sopinut meidän suuhun. Meillä tuo isäntä on itseasiassa molempien nimet keksinyt, joten mun on tähän vähän vaikea vastata... :D
Luna. Ja tähän sama sepustus ukkelista kuin edelliseen. :D
Tykkään vähän ravistella ihmisiä, joten haasteen saavat varsinkin viime aikoina hiljaiseloa pitäneet blogit. :)
Ja tässäpä 11 kysymystä!
1. Kuka olet ja mistä tulet? Sana vapaa!
2. Olitko jo lapsena varma, että sinä olet koiraihminen, vai oletko kenties vuosien saatossa kasvanut siihen?
3. Jos eläisin koirani elämää, olisinko onnellinen?
4. Minkä koiraharrastuksen haluaisit aloittaa, mutta et uskalla, jaksa, viitsi tms? Ja miksi et aloita?
5. Käytkö koirapuistoissa? Miksi/Miksi et?
6. Minkälainen koiranomistaja olet?
7. Milloin olit varma, että palautat piskisi?
8. Onko koirallasi jokin tapa, mistä haluaisit eroon? Mikä?
9. Millainen koirasi oli pentuna? Onko se sitä edelleen?
10. Oletko itse valinnut koirasi pentueesta, vai valitsiko kasvattaja kuhunkin perheeseen soveltuvan koiran?
11. Paras asia, minkä koirasi on sinulle opettanut?
Ugh. Olen puhunut.
Ps. Tekniikan ihmelapsena en vaan tajua, miksi tämän osan tekstin tausta on valkoinen. Osaako joku valaista elämääni? :D
Ps. Tekniikan ihmelapsena en vaan tajua, miksi tämän osan tekstin tausta on valkoinen. Osaako joku valaista elämääni? :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti