Lueskelin tossa viime vuoden viimeistä ValkkariViestiä mikä kolahti lootaan joku päivä, ja sielä oli juttua koiran kouluttamisesta/ohjaamisesta ja mm. palkitsemisesta. Täähän on siis ihan samanlaista, kun lapsen kasvatus (sori vaan natsiäidit). Kun lapsi (koira) tekee jotain oikein (kakkaa pottaan / pihalle) tehdään siitä jumalaton meteli, hymy pyllyyn ja taputetaan kätösiä yhteen, kuin se olisi ollut maailman suurin saavutus. Luojalle kiitos, lapsille ei oo sentään vielä kehitetty koulutusnameja, mitä löytyy munkin jokaisen takin taskunpohjalta useampia työvoittojen varalta.
Enivei, muutenkin kuin kakkajuttujen osalta nää hommat vaan ihan oikeesti menee aikalailla samaa kaavaa. Mitä enemmän kehut siitä oikeasta tavasta toimia ja jätät huomiotta sen väärän tavan toimia, alkaa homma luistaa. Mutta miksi silti aina välillä tuntuu käsittämättömän idiootilta tuola ulkona samoillessa alkaa vetämään superloikkaa hymy pyllyssä kun koira pissaa sinne eikä olkkarin lattialla makaaville sanomalehdille?
Ja entäs sitten kun kouluttaja/ohjaaja onkin noussut väärällä jalalla tai joku perkele meni ja kusi aamumuroihin? No eihän siitä(kään) tule yhtikäs mitään silloin, olisiko parempi jäädä vain kotiin, pitää verhot kiinni ja hautautua sohvatyynyjen väliin ja antaa sen koiran pissiä ja kakkia siihen olkkarin sanomalehdille ja palkita siitä? Kyllä! Mieli tekis! Mutta kun ei voi! Jostain ihmeestä pitäis löytää sellanen on/off -nappi zen-asenteelle (ihan koskee myös lapsenkasvatusta) näitä paskoja päiviä varten. Useimmiten kun joku on kussut mun aamumuroihin, voin myöntää, etten todellakaan itsekkään tiedä, mitä siltä koiralta (tai lapselta) haluan. Niinä päivinä sitä mennään sitten todellakin sieltä mistä aita on matalin, pissatetaan tasan autokatoksen ympäri ja ihmetellään kotoan kun se Luna sitten pissaa heti sisälle päästyä. Jännä juttu. :D
Mä luin ohimennen viikolla myös uusinta Kotivinkkiä, missä oli puolestaan juttua lapsen jäähypenkki-menetelmästä. Että välillä pitäisi sinne jäähylle laittaa vanhempi, eikä sitä lasta. Pätee ihan samalla lailla myös noihin koiriin ja kieltämiseen (koska kaikkeahan ei voi jättää vain huomiotta, olis kohta syöty kaikki mahdollinen lattian ja katon välillä). Jos et helvetti vieköön tiedä, mistä sitä lasta/koiraa rangaistaan, niin voitko jättää tekemättä? Mieti edes hetki, teitkö itse kaiken niin kuin pitäisi? Olitko johdonmukainen vanhempi/kasvattaja/ohjaaja?
Tästä tuli nyt sarjassamme "hiukan henkevämpi postaus", mutta kai sellaasiakin saa välillä julkaasta? :D Tähän loppuun kevennyksenä meidän tämän päiväistä pöljästelyä vaarilassa sillä välin kun isännät korjasivat Wir leben Autosia muutaman vittusaatanaperkeleen saattelemana. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti