Seinäjoki KV 2016 ja petotesti

Näyttelyistä ei paljon kehuttavaa jäänyt, aivan paha mieli jäi. Ei niinkään siksi, etteikö arvostelu olisi koiran näköinen, vaan siksi, että tuomari kiinnitti mielestäni aivan liikaa huomiota täysin keskenkasvuisen koiran kokoon ja massaan. Tuomari kysyi multa ihan suoraan, että saako koira ruokaa ja olenko käyttänyt sen eläinlääkärissä laihuuden takia? Kyllä, syö kun hevonen ja en, en ole käyttänyt eläinlääkärissä, ell kyllä tietää että kaveri on hoikka, mutta niinhän se kasvavan koiran kuuluukin olla.

Seinäjoki KV, Marianne Holm, NUO H

Aivan liian laihana esiintyvä vajaa 2 vuotias. Oikea tyyppi ja mittasuhteet, mutta koiralta puuttuu kaikki massa. Luusto voisi olla voimakkaampi. Ranteet ovat painuneet. Oikeat pään linjaukset. Silmät voisivat olla tummemmat ja hieman tummempi pigmentti. Hieman haja-asentoiset korvat. Niukat kulmaukset edestä, voimakkaat takaa. Oikea karvanlaatu. Liikkuu löysästi edestä, kapeasti takaa ja sivuaskeleesta puuttuu työntö.

Tammikuussa olisi tarkoitus käydä visiitillä Lahden käyttökoiranäyttelöissä. Luna saa nyt päivittäin lisäksi rasvaista lihaa ja öljyjä, josko ei olisi noin silakka tammikuussa. Luojalle kiitos, meillä ei ole tavoitteita näyttelyrintamalla, voisi pian vituttaa ja lujaa :D

Ja tässä vielä se petotesti (susi) ja alla "arvostelu". Testaajana Asko Sorvo. Asko vielä sanoi testin jälkeen, että epävarma koira kasvoi kokoa moninverroin kun susi tuli sermin takaa esiin ja rohkeasti lähti ajamaan sutta pois ja puolustamaan ohjaajaansa. Ainoana miinuksena tuo, että koira työskenteli liian lähellä sutta ja oli hiinä ja hiinä, käykö kiinni. Lisää positiivisia kokemuksia, niin saadaan epävarmuus pois eikä tartte pelätä napsumisia.

Tokorinki lokakuu 2016

Ääh taas alotan postauksen lauseella: edellisestä on liian kauan aikaa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? 

Lokakuun eka sunnuntai käytiin taas Lunan kanssa tokorinkeilemässä ja mua jännitti ihan perkeleesti. Ihan sitte niin lujaa, etten muista koska olis viimeksi jännittänyt niin lujaa. Koska epävarma koira ja epävarma ohjaaja ja treenaamaton kesä takana.

Kouluttaja oli Hanna-Mari Ikonen ja kun saatiin kaikki rinkiläiset halliin, ilmoitti kouluttaja että haetaan kaikki koirat tähän ensin, et hän näkee millaisia koiria on ringissä. Kaikki koirat kerralla. Ei vitperksaa.
Luonnollisesti jättäydyin Lunan kanssa viimeiseksi ja varmistin, ettei ahtaassa eteisessä ole muita kun tullaan halliin. Odotin hirveää huutoa kun ovi aukeaa, mutta Luna oli hiljaa. Luna oli hiljaa myös, kun mentiin halliin, missä siis oli jo kaikki muut koirat. Luna oli myös hiljaa kun mentiin paikkamakuuseen n. 3m päähän toisesta koirasta (pidin Lunan liinassa koska varmuudeksi). Vasta siinä kohtaa kun kouluttaja käveli kovaa vauhtia päin ja puhui kovalla äänellä kaikuvassa hallissa samalla, Luna vähän haukahti, mutta rauhoittui äkkiä. Ja kun lähdettiin viemään koiria pois, niin alkoi vähän haukkua muille, joten vein nopsaa Lunan ekana autoon.
Siis mitä? Koirani, joka haukkuu karvat pystyssä muille koirille, oli käytännössäkatsoen ihan hiljaa? Oliko mulla oikea koira mukana?

Lunalla oli taas tärpit, joten oltiin toisen kierroksen loppukahinoissa. Oli aikaa miettiä mitä tehdään. Otettiin kaukoja ensin. Luna osaa hienosti mennä istumasta maahan, muttei maasta istumaan. Tätä treenataan nyt ruokakipolla joka päivä (koira maassa, kippoa nostetaan nenän edessä niin, että nousee istumaan).
Otettiin myös liikkeestä maahan menoa ja siihen saatiin hyviä vinkkejä (tai lähinnä tarkennuksia miten mun kannattaa olla ja tehdä, sivulla ja pysähtyä itse kun haluan koiran pysähtyvän), joita myös treenataan nyt ihan päivittäin sisällä tai ulkona.
Ja koska muuten ALO alkaa olla selvää pässinlihaa, otettiin AVOsta merkin kiertoon ensikosketus. Merkin taa karkkia ja mä vaihdan paikkaa hartiamitan niin että Luna kiertää tolpan, eikä vaan palaa luo.

Saatiin ihan tosi hyvää palautetta, ja kyselyjä siitä, mitä on tapahtunut? Noh, ei yhtään mitään. Se lienee se salaisuus tässä tällä kertaa. Pieni luova tauko on tainnut tehdä hyvää niin Lunalle, kuin ohjaajallekkin. :)

Sen verran menin lupaamaan Eevalle, että meidät nähdään ekoissa kokeissa mahdollisesti vielä tänä vuonna, mutta talvella kuitenkin. Ahne tavoite mulle on, että jos kaikki menee putkiloon, korkattaisiin AVO sitten joko kesällä tai syksyllä vuonna 2017.

Toki, kaiken näyttää se eka koe, mikä on se meidän taso oikeasti. Yltääkö sillä ykköseen vai eikö sillä yllä, kestääkö koiran pakka, kestääkö ohjaajan pakka jne jne. Nyt näyttää siltä, että pakat kestää. :)

Tokoringin koulutus 4.6.2016

Olenpas ahkera, jo toinen postaus lyhyessä ajassa! :D Jee hyvä mä!

Lauantaina tosiaan korkattiin meidän tokorinkiura. Kouluttajana oli Senni Huotari ja ensivaikutelma kun tyttösen ekan kerran näin, että voi pyhät pyssyt, voiko noin nuori oikeasti opettaa hyvin ja oikein ja kunnolla ja mitä vielä.

Mutta nimenomaan, mitä vielä! Siis ihan käsittämätön kouluttaja! Just sellanen, mistä mä tykkään, annetaan koiran itse hoksata homman pointti eikä tehdä sen puolesta asioita. Rikottiin ongelmat paloihin ja alettiin selvittämään niitä pala palalta, eikä edes yritetty kokonaisuutena alkaa korjaamaan mitään.

Itsehän olen pähkäillyt että mitä kettua haluaisin omalla osuudella (2 x 20min) käsitellä. Lopulta päädyin ekalle kierrokselle kontaktiin/seuruuseen, enkä oikein tiedä oliko se hyvä idea. :D Siis kun tiesin mikä siinä mättää ja mitä pitää tehdä. Hölmö minä.
Toisella kierroksella otettiin kapulaan oppeja vastaan ja hienosti Luna lähti kapulaa noutamaan, hyvät vinkit sain myös siihen, miten sen kapulan saa pysymään sielä suussa. :)
Lisäksi otettiin "paikkamakuuta" yhden koiran häiriöllä, koska ne muut koirat on aivan käsittämätön häiriö. Kouluttaja oli samaa mieltä mun kanssa, että koira on ainoastaan epävarma ja sai nyt siihenkin oikein hyvää harjoitusta. :)

Kovasti toisen kierroksen jälkeen muut rinkiläiset ja kouluttaja sanoi, että nyt on ihan eri koira kun ensimmäisellä kierroksella. Oon samaa mieltä, Luna oli jotenkin apea ekalla kierroksella, mutta tsemppas tosi hienosti toiselle kierrokselle. Oli paljon varmempi! :) Jee!

Seurasin muitakin kuin hai laivaa (sori vaan :D) ja sain paljon vinkkejä tulevaan. Kyllä poijjaat oli tosi tosi mahti homma! Loppuun kuvapläjäys!

No se tokoringin näyttökokeen arvostelu!

Vähän on multaa kynsien alla ja nokka tukos siitepölystä, aivot löllöä helteestä. Taas kestää ja kestää kun on koko ajan kaikkea muuta kuin koneella istumista. :D MUTTA NYT!

Eli, näyttökokeen arvostelu tulee tässä, olkaa hyvät.

"Koira ja ohjaaja viihtyvät yhdessä koekehässä. Koira on iloinen ja innokas, mutta hieman vallaton. Koira pysyy kuitenkin koko ajan ohjaajan hallinnassa.

Liikkeiden suorittamiseen tarvitaan vielä lisää varmuutta. Seuraamisessa koira jää käännöksissä ja etääntyy ohjaajasta hetkittäin, koira ei pidä jatkuvasti kontaktia ja pomppii ohjaajaa päin. Liikkeiden alkuasennot olivat vinoja. Luoksetulossa kannattaa kiinnittää huomiota käsiapuun, joka tulkitaan kaksoiskäskyksi. Noutokapulan pitoa koira ei suorita. Hyppyliikkeessä koira tarvitsee kaksi käskyä ja loppuasento jää vinoksi.

Positiivista on, että koira pyrkii toteuttamaan annetut tehtävät ja koirakon yhteistyö säilyy hyvänä koesuorituksen loppuun asti."

Noin. Tähän päivään kun on päästy, on ensimmäinen koulutuskin jo ollut (ollaan tosiaan varasijalla, eli päästään mukaan aina kun edes yksi ei pääse paikalle). Siitä postaan heti kunhan saan kuvat lataantumaan koneelle. :)

Sunnuntaina mennäänkin Miljoonakoiraan kennelkaveri Suvin ja Rigon kanssa! Jännää, Rigo korkkaa näyttelyuransa! :) Siitäkin postaus sitten ensi viikolla. :)

Vaasa KV

Hip hei niin vaan käytiin Vaasassa. Olihan reissu!

En oikein tiedä miksi päätin lähteä niin aikaisin, että ollaan n. 1,5-2h ennen omaa kehää Botniahallilla, koska ryhmiksessäkin se tunteroinen riitti hyvin. Lunahan siis ehti tietenkin väsähtää, liikkeessä oli alkuajan tosi mallikkaasti, mutta loppuakohden alkoi möykätä kaikelle mikä liikkuu ja jopa sakuSälli sai nähdä kauniin hammasrivistön, vaikka aiemmin oli bebat käyty haistelemas ja tultu tutuiksi. Kaiken kukkuraksi kehä oli myöhässä, nyt en tarkkaa aikaa muista, mutta vähintään 30min, mikä ei ole mitään verrattuna huhuihin 2h myöhässä olleista kehistä.

No mutta, no mutta. JUN EH, JUK1 - tuomarina Leila Kärkäs

Hyvät mittasuhteet omaava narttu, joka käyttäytyy hieman levottomasti. Haukahtelee liikkuessaan. Hyvä pään malli ja vahvuus. Pigmentti saisi olla parempi. Olkavarsi saisi olla viisompi. Hyvät takakulmaukset, hyvä kaula ja ylälinja. Sopiva rintakehä. Liikkuu hyvin.

FB Näyttelytuomari Pulinasta saa Leilasta sen käsityksen, että olisi aika kaikenkattava arvioija. Mun mielestä takertui ehkä vähän turhan paljon tuohon levottomaan käytökseen ja itse koiran ulkonäkö jäi sen varjoon. Tällä kertaa Luna näytti hampaat paremmin, vaikkei mokoma ohjaaja ole edes harjoitellut sitä!

Nyt kävi näin ja ens kerralla otan sen n. tunnin tutustumisaikaa. Se on kuukaa Miljoonakoira seuraavaksi kesäkuussa!

PS. Päästiin tokoringin varakoirakoksi, seuraava posti siitä! :)

Mettäpöyrööt

Mehän asustellaan nykyisin Valion takana, taloyhtiön tontti siis päättyy Valion aitaan. Meidän vieressä siis sijaitsee The Valionmettä, eli pieni mettäpalsta Valion ja katajalaakson asuntoalueen alkupään välissä. Me ollaan nyt alettu käymään sielä "lenkillä", koska se on tosi kätevää. Mun ei tartte rehata koko katrasta mukana (kuvittele itse päättömästi sinkoileva 5v, kärryissä oleva 1v, koira joka kulkee ojia myöten häntä koipien välis suunnilleen ja koira joka paimentaa minkä ehtii kaikkia mitkä liikkuu ja kaikille ohikulkijoille pitää huutaa) ja koirat saa normaalia narulenkkiä laajemman lihaskunnon huollon. Lunan kun päästää vapaaksi, se päästelee edestakasin päättömästi, hakee keppejä ja hyppii oksakasojen yli. Siitä näkee, että se nauttii olostaan vapaana. Ja se on myös paremmin kontrollissa vapaana ollessaan, ei hauku naapureille tai muutakaan idioottimaista. Iina puolestaan on yhtä innoissaan ulkoilusta kuin aina ennenkin. :D

E-P:n nuorten koirien tokoringin näyttökoe

Huhheijjakkaa, niin vaan kuukaa aika juoksee! Mun piti niinkun heti päivitellä tänne tästä, mutta en sitten päivitellyt. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Nuorten koirien tokoringin näyttökoe oli tosiaan sunnuntaina, Ilmajoella LaTon hallilla. Meille täysin vieras paikka, vanha kanala. Pihalla lisäksi heposia ja raha haisi, niinku tavatahan sanua aakeella laakeella.

Halliin sai mennä tutustumaan tunti ennen näyttökoetta, oltiin paikalla n. klo 9:10 (näyttökoe siis klo 10). Jenni oli mulle sanonut, että kannattaa käydä kattomassa myös peräseinällä olevat peilit, ettei sitten tuu yllätyksenä. :D Olihan se aika hassua, kun toinen vaan nosti huultaan omalle peilikuvalle. Ei siis murissut, nosti vain huultaan. Hölmö koira. No joo, otettiin vähän sivua, seuruuta ja paikkamakuuta siinä. Saatiin häiriöksi myös toinen koira jossain kohtaa ja vähän keskittymisvaikeuksia oli valkoisella eläimellä.
Pissatin ja vein Lunan autoon siinä ennen tasaa. "Vähän" piti heposille haukkua, vaikka kuinka yritin sanoa ettei ne tee pahaa. Hölmö koira.

Oltiin arvotussa järjestyksessä kakkosina, onneksi. Äkkiä alta pois, ei pääse jännitys kasvamaan ihan liikaa.
Aloitettiin seuruulla (siis sillä, mitä me ei olla treenattu :D ), ja se meni odotuksiin nähden jopa paikkapaikoin tosi hyvin. Ohjaajakin tiesi kumpi on oikea ja kumpi vasen. ;) Kontakti voisi olla parempi, mutta kuten sanoin, ei me oltu sitä treenattukaan.
Sitten tais olla suora luoksetulo vuorossa. Se meni juuri niin nappiin kuin vain voi mennä. Ylpeä.
Kapula meni ihan yhtä vahvasti kuin kotonakin, eli vähän järsäisi, ei pidä vielä itse.
Ja viimeisenä yksilöliikkeenä meillä oli ALO estehyppy, sekin meni niin nappiin kuin vain voi ikinä mennä. Ylpeä.
Sitten se pahin kaikista. Paikkamakuu. Ihan parhaaksi ollaan se treenattu, mutta ei koskaan, ei koskaan muiden koirien kanssa. Luna on tosi hyvä vaikka tulis vettä saavista kaatamalla niskaan. Vaikka tuuli ulvois korvissa kuinka lujaa. Mutta kun ne muut koirat. Meidät ohjattiin ulos, koira käyttäytyy agressiivisesti.

Tuomarit veti mut vielä sivuun ja selvensi, ettei koira käyttäydy sillä lailla agressiivisesti muita koiria kohtaan, vaan sillä lailla. Eli vieras paikka, vieras tilanne, jännitys, ei korvia, lämmintä ilmaa korvien välissä jne jne. Itkun tirautin, koska haluan niin kovin. Vitutti ja otti päähän, miksen itse keskeyttänyt? Noh, turha se on nurista kun paskat on housuus, ens kerralla osaan lopettaa leikin itse.

Eli mitä jäi mieleen? Koirani ei osaa käyttäytyä vieläkään muiden koirien seurassa, mutta osaakin yhtäkkiä keskittyä sielä nauha-aidan toisella puolella ihan täysiä. Yksilösuoritukseen olen aivan älyttömän tyytyväinen, ja tiedän että paikkiksen kanssa on tekemistä ihan jumalattomasti. Tai lähinnä niissä muissa koirissa.